torstai 3. marraskuuta 2016

Kuulumistiivistys



Olen aloittanut postauksen kirjoittamisen jo ties kuinka monta kertaa, mutta aina jossain vaiheessa ajatus on vain kadonnut ja olen poistanut koko tekstin. Puhdistetaanpa siis pöytä viime ajan kuulumisista, jotta pääsen taas jotenkin postaustahtiin kiinni. Motivaatiota on syönyt hiukan pimeys ja siitä johtuva kuvattomuus. Onneksi enää alle kuukausi ja valovoimani lisääntyy!

Estekisat
Sujuivat odotetusti ja ehkä hieman paremminkin. Jönssi oli lähes hallinnassa. Ei se osannut ratsastaessa rentoutua, mutta ei myöskään seonnut. Väliajalla se tyytyväisenä seisoskeli ja odotteli vuoroaan trailerin nurkalla. Se käyttäytyi paremmin kuin ikinä ennen kisapaikalla.40cm harmittava kielto sarjan b-osalle. Ihan omaa huolimattomuuttani. 60cm sujui paremmin, sarja onnistui, puomeja ei pudonnut. Huokaisin helpotuksesta kuitenkin liian aikaisin ja VIIMEISELLE esteelle kielto. Siinä vaiheessa hiukan harmitti, mutta Jönssi ehtii vielä hyppäämään monta puhdastakin rataa. Nyt ainakin tiedämme sen, että voimme selvitä tulevaisuudessakin noin korkeista esteistä. Vielä kun saisi laukan ratsastettavaksi niin mikään ei pysäytä meitä, ei edes ne esteet...Olen tyytyväinen, vaikka emme kantaneetkaan kilokaupalla palkintoja kotiin.

"Marraskuussa ratsastetaan ilman jalustimia"
Jöpis ja minä otettiin haaste vastaan ja aijon aloittaa paremman tasapainon ja rautaisemman lihaskunnon hankkimisen. Ajattelin opetella ratsastamaan ilman jalustimia. Hankaluutta tuottaa se, että toppahaalari on melko liukas....En kuitenkaan vielä ole tippunut. 
Olkaa hyvä lukijat, haastan teidät tähän haasteeseen!

Blogiexpo2016
Olen mukana järjestelemässä blogiexpoa! Olen varma, että siitä tulee tänä vuonna vieläkin parempi kuin viime vuonna. Ihan jo siitä syystä, että minä olen sitä järjestämässä ja olen myös paikan päällä.

 Olen myös mukana äänestyksessä, jossa voi äänestää meitä vuoden rotublogiksi. Äänestykseen pääset vaikka tästä.

---

Siinä kai ne tärkeimmät asiat joista olen halunnut kirjoittaa, mutta näin tiivistetysti niistä vain.

Tänään oli se päivä, kun Sakarin riimua piti suurentaa turvalta ja niskasta. Siitä on tullut jo niin iso poika. Lisäksi syksyn tullen olen miettinyt, että miksi en jo aikaisemmin hankkinut tuollaista pyöreää ponia vaan hankin maailman vaikeimmin lihassa pidettävän otuksen, Jönssin. Sakari pysyisi varmasti paksuna ja somana, vaikka en edes ruokkisi sitä tuonne talvilaitumelle. Jönssi sen sijaan laihtuu, jos ei tuntiin ole nähnyt paalia. Olen kuitenkin saanut sen pidettyä vielä hevosen näköisenä. Suurta muutosta viime vuoteen ei ole, mutta Jönssi on enemmän lihaksistoltaan parempi ja karva kiiltää enemmän. Voi johtua siitä, että se on myös tänä syksynä ollut käärittynä loimeen enemmän kuin pariin viimeiseen vuoteen.

Hevoshierojana minusta on tullut tarkempi siitä, että Jönssi ei ole mistään kipeä. Valitettavasti oman hevosen hierominen on sellaista "tieto lisää tuskaa"-hommaa ja jopa ne virheet jotka teen ratsastuksessa näkyvät myös hevosessa. Loimitan myös Jönssiä enemmän, koska se on niin herkkä kylmälle ja sen selkä reagoi heti menemällä jumiin. Siitä ei seuraa muuta kuin pään viskomista ja kurjia ratsastushetkiä meille molemmille. Siitä on siis hyötyäkin, että olen oppinut tuntemaan hevostani paremmin. Kukapa olisikaan arvannut...

Jönssi syksy 2015
Jönssi syksy 2016
Hevoset ovat aloittaneet siis jo sisäkauden, mutta yritän pitää niitä mahdollisimman paljon ulkona. Myös öitä, jos säät sallivat. Sakarin mielestä oli aivan kamalaa, kun joka ikinen ilta hänet napattiin riimuun ja korviin koskettiin. Yhtenäkin iltana veri vain roiskui, kun Sakari päätti yrittää paeta ja meidän nenämme ottivat yhteen. Sakari ei varmaan edes huomannut, mutta minun nenäraukastani kuului melkoinen rusahdus ja sitten sitä verta tulikin...En kuitenkaan lannistunut vaan olen sitkeästi ottanut Sakarilta aina päiväksi riimun pois ja aamuin illoin pukenut sen siihen. Nyt se alkaa käyttäytyä niinkuin normaalit hevoset konsanaan eikä riimun laittaminen ole enää toisiksi pahinta maailmassa. (pesu on edelleen pahinta...) Se jopa ihan omasta tahdostaan tulee viereeni, jotta saan laitettua riimun helposti. Jännittävää nähdä kuinka kurittoman nuorukaisen saan vielä tuosta aikaiseksi. Harmi, kun ei voi syyttää muita...

Nyt laitan loppuun vielä monta kuvaa Sakarista ja käyn nukkumaan. On se vaan suloinen pieni <3 p="">



Nämä heinänkorret riittävät hyvin pitämään ponin pyöreänä.
Täydellinen poni
Täydellinen, jopa sitruunan näköisenä.


1 kommentti: