torstai 26. lokakuuta 2017

Epäonnistunut ruunaus


Minun pitäisi olla tällä hetkellä kolmen ruunan omistaja, mutta toisin kävi. 

Lähdettiin eilen aamulla vähän kolmen jälkeen ajamaan määränpäänä Siilinjärvi jossa Sakari ruunattaisiin. Kyydissä oli myös welsh mountain Essi, joka piti pudottaa matkan varrelle. Matkaa oli siis n. 400 kilometria/suunta ja hevosten kanssa matkaaminen oli luonnollisesti hitaampaa, joten varattiin hyvin aikaa. 

Pari tuntia oltiin ajettu ja matkaa oli takana vajaa 200 kilometria. Piti pysähtyä vain nopeasti aamukahville ja tankkaamaan. Eväät matkassa riennettiin autolle, valmiina jatkamaan matkaa. Eipäs jatkettukaan. Auto ei enää käynnistynyt. Se kyllä starttasi, mutta siinä se sitten olikin. Kone suoraan sanottuna paskana. Hetki me yritettiin kaikkea vippaskonsteja auton käymään saamiseksi, mutta kyllä se oli sitten vain myönnettävä, että tämän auton matka päättyi tähän.

Oltiin siis kahden ponin kanssa huoltoaseman pihalla klo 6 aamulla, kotiin aika monta kilometria ja auto ei liiku mihinkään. Luojan kiitos, että oltiin siinä huoltoasemalla eikä missään ison tien varressa tai keskellä metsää.

Ruunausaika oli sovittu klo 9:30 eli sinne ei enää millään ehdittäisi. Soitin eläinlääkärille, että tässä kävi näin ja paikalle ei päästä. Sakarin onnenpäivä. Se siis sai toistaiseksi säilyttää kulkusensa. Kai se on melkoinen jääräpää, jos se saa tuhottua autonkin ajatuksen voimalla. Uusi yritys sitten, kun saadaan jostain vetoauto. Tai sitten suosiolla vien sen jonnekin lähemmäksi ruunattavaksi...

Etsi kuvasta ponit ja minä.

Ei siinä sitten muu auttanut, kun alkaa soitella tuttuja läpi. Josko joku pääsisi hakemaan ponit ja meidät takaisin kotiin. Onni onnettomuudessa ja "naapurit" olivat joutilaina ja suostuivat kuluttamaan päivänsä pelastamalla meidät. Onneksi on myös maailman fiksuimmat nuoret ponit, joita ei haitannut ollenkaan hengailla huoltoaseman pihalla, kun traileria vaihdettiin toiseen autoon. Ihmiset, jotka asioivat huoltoasemalla olivat enemmään hämillään, kuin ponit jotka tyytyväisenä söivät ruohoa pihalla.

Olisihan sen päivän voinut paremminkin kuluttaa ja mielelläni olisin palannut ruunan kanssa kotiin, mutta pääasia kuitenkin on, että henkilö-ja hevosvahinkoja ei tullut ja selvittiin kotiin. Ei tässä varmaan muu auta, kuin yrittää myydä oma auto, jotta saisi jonkun vetoauton tilalle. Ei kukaan haluaisi ostaa audia minulta? ;)

Huumoriakin revittiin matkasta. Odoteltiin siis kyytiä monta tuntia huoltoasemalla, kun siivooja tuli kysymään minulta olemmeko täällä syyslomalla? En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Mikä ihana syyslomakohde. ABC.

Ehkäpä saan ruunattua Sakarin vielä jonain toisena kertana!

Uusi ulkoasu on vielä vähän vaiheessa, mutta toivottavasti tekstin näkee jotenkin lukea :)

2 kommenttia:

  1. Melkein kuin jostain seikkailukirjasta :D
    Uskomattoman huono tuuri kyllä, onneksi saitte kyydin kotiin. Sakari on muuten todella kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän reissuilla aina sattuu ja tapahtuu :D Kiitos, Sakari kyllä on aika söpis <3

      Poista