sunnuntai 28. toukokuuta 2017

SuperSa(n)kari


Eilen olimme Nuorten ponien welsh showssa Pinsiössä. Postauksen ensimmäinen kuva ja ruusukkeiden määrä saattaa hiukan paljastaa, että täällä kirjoittaa maailman onnellisin ponityttö. Ehkä väsynyt, mutta huisin onnellinen.

Perjantaina siirrettiin taas Sakari kasvattaja-Paulan tallille ja illalla kävin pesemässä ja puunaamassa sen näyttelykuosiin. Sakari puettiin somaan pyjamaan, jotta se ei likaa itseään ennen näyttelyä.
Aamulla seitsemän aikoihin oli lähtö tallilta. Olin paikalla jo hiukan kuuden jälkeen ja tehtiin vielä viime hetken pakkaukset, hoidettiin ponit ja sitten vain matkaan. Meitä lähti matkaan tietenkin Paula sekä Nellan omistaja Laura. Sakari ja WD ori Toivo matkustivat Lauran ja minun kyydissä. Wpb-Reino sekä WD-Morrison kulkivat Paulan kyydillä. Näin onnistuttiin saamaan mahdollisimman paljon poneja mukaan menestymään.

Hiukan meidän asuntoauto+traileriyhdistelmä tuntui aiheuttavan hämmennystä liikenteessä. Jopa poliisit kääntyivät katsomaan pitkään, mutta ilmeisesti ajoin kuuliaisesti, kun emme joutuneet pysäytetyiksi. Näyttelypaikalle saavuttiin ensimmäisinä ja lähdettiin viimeisinä. Hirmuisen pitkä päivä siis takana, joten ajatuksena oli mukavaa kun oli tuollainen auto mukana, jonne olisi tarpeen vaatiessa päässyt hiukan lepäämään. Sellaiseen ei kyllä tietenkään ollut aikaa.

Ponit matkustivat tietenkin fiksusti ja perillä niille oli karsinapaikat varattuina. Sakarikin jäi ihan vieraaseen karsinaan rennosti. Ihan kuin se olisi tutussa paikassa. Ei tuo poni ainakaan mistään turhaa stressiä ota.



Meillä oli hirveän hyvin aikaa, koska olimme paikalla jo ties kuinka aikaisin ja Sakarin luokka alkoi vasta klo 14. Yhtäkkiä havahduimme kuitenkin siihen, että meinasi tulla kiire ja minua alkoi jopa hiukan jännittää, että saanko esitettyä ponin tarpeeksi hyvin. 

Sakari käyttäytyi ihan superhienosti. Se ei yhtään tehnyt mitään typeriä orijuttuja vaan käyttäytyi kunnon hevoskansalaisen tavoin. Kehässä se ei tietenkään olisi malttanut seistä arvosteltavana, mutta se on ihan minun omaa taitamattomuutta. Käynti sujui hyvin ja ilmeisesti ravikin oli tarpeeksi lennokasta, koska luokkavoitto sekä Reserve Champion napsahti Sakarin kohdalle! Ajattelin, että minun tuurillani ei saada yhtäkään ruusuketta kotiin, mutta toisin kävi. Meinasin haljeta onnesta, kun minun ponini oli niin superhieno. Tuomarin kommentti oli, että Sakari on vielä hiukan takakorkea teinipoika, mutta arvostelu oli aivan huikean hyvä. Siinä luki ne "miinukset", joista itsekin olin tietoinen ja ponista löytyi taas paljon hyvää. 

Hyvä cob-tyyppi, hyvänmuotoinen kaula joka saisi olla pidempi. Kaula liittynyt hyvin runkoon. Hyvä lapa. Hyvänmuotoinen takaosa. Hyvä luusto. Tahdikas ja matkaavoittava käynti. Ravi on tahdikasta, vielä hieman voimatonta. Hyvä perusmekaniikka.

Kunhan takakorkeus hiukan tasoittuu niin liikkeet alkavat löytyä paremmin. Syksyä kohti varmasti paranee ja ensi kesänä minulla on varmasti jo melkoisen aikuinen poni. 



(c) Leena Kahisaari

(c) Leena Kahisaari


 Muutkin mukana olleet ponit suoriutuivat loistavasti, mutta eniten olen tietenkin iloinen Sakarin suorituksesta. On se vaan hienoin poni kaikista, ainakin jos minulta kysytään.

(c)Leena Kahisaari

torstai 25. toukokuuta 2017

Shivers - Siis mikä?

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Shiversin kanssa.


Meille tarjoitui ihan huikea tilaisuus ottaa testiin Shivers-hierontalaite!

Itse olin kerran aikaisemmin kuullut laitteesta Tampereen hevosmessuilla. Missään sosiaalisessa mediassa en ole huomannut, että Shivers olisi pompannut esiin ja teenkin nyt tällaisen pienen esittelyn, koska olen melko varma siitä, että tämä on aika tuntematon juttu monelle.
 Suomeksi sanottuna Shivers on eläinten hoito-ja hierontalaite. Lähinnä suunnattu siis hevosten hierontaan. Sillä voidaan yllätysyllätys siis hieroa hevosia, mutta se vaikuttaa positiivisesti ihoon ja karvaan sekä rentouttaa ja rauhoittaa hevosta.

Shivers on älylaite, jonka patentoitu rakenne, tekniset yksityiskohdat ja räätälöidyt ohjelmat tuottavat huojuvaa sekä vaihtelevaa värähtelytaajuutta (värinää). Yhdistämällä tämä teknologia ja muotoilu erilaisiin hoitopäihin, saadaan aikaan ennennäkemätön hyöty eläinten hoidossa.
- Shivers MHL200 Käyttöohje

Käyttöohjeessa on taulukot, joista selviää millä taajuudella mikäkin ohjelma värähtelee. Itse en ymmärtänyt niistä yhtikäs mitään, mutta insinööriystävältäni selvisi, että värähtelytaajuudet pitäisi olla ihan oikeaa hyötyäkin tuottavia, vaikka myönnettäköön että olin hiukan skeptinen tässä asiassa. Shiversistä ei löydy tutkimustuloksia (siis ainakaan vielä, ehkä kenties jonain päivänä?), mutta käyttäjien kokemuksien perusteella kyseisestä masiinasta on oikea hyöty.




Shivers on somassa hoitolaukussa, josta löytyy hierontapää sekä piikkisuantapainen harjapää. Harjapää on ainakin huisin tehokas ja voin jo paljastaa, että hevosteni todellinen hilsemäärä kuoriutui esiin, kun tein nopean testin...krhm...Pesullepesulle. Hoitopäät on helppo irroittaa ja puhdistaa. Näin ollen vältytään tarttuvilta taudeilta, vaikka laitteella olisi monta käyttäjää. Vaihtopäiden lisäksi löytyy vyö, jolla shiversin saa kiinnitettyä hevoseen sekä pieni pussi, jossa laitetta voi säilyttää. Tietty myös laturi on mukana, koska Shivers toimii akulla. Akku vaikuttaa kestävältä, mutta montaa tuntia valmistaja ei suosittele harjailemaan Shiversillä. Käyttöohjeessa käsketään käyttämään laitetta korkeintaan 30 minuuttia vuorokaudessa. En uskalla kokeilla syttyykö hevoset palamaan vai mitä tapahtuu, jos käytän sitä enemmän. Sen kanssa kyllä helposti vain jää harjailmaan, koska itse ainakin innostuin siitä kuinka lenkin jälkeen hevosten pintaverenkierto parantui hetken harjailun jälkeen.

Omasta mielestäni Shivers on kiva luxuslisä tavalliseen arkeen. Ei ehkä välttämätön, mutta...pitääkö kaiken olla ihan sitä välttämätöntä vai voiko vain turhamaisesti hemmotella hevostaan tällaisilla superharjoilla...:)

Itse olen ehtinyt tässä jo parin viikon ajan tutustua Shiversiin omien hevosteni kanssa. Tästä on tulossa vielä laajempi postaus tämän Shiversin esittelyn oheen.

Mikäli nyt ilmenee kysymyksiä Shiversistä niin voin vastailla parhaani mukaan sekä selvittää faktatiedot seuraavaan postaukseen mennessä!

lauantai 20. toukokuuta 2017

K18



Varoitus
Postaus sisältää kuvan hevosten lisääntymisestä!

Tänään Sakarilla oli melkoisen rankka päivä. Päivällä se käväisi match showssa opettelemassa hevosen tavoille, jotta selviydymme hengissä ensi viikonlopun nuorten ponien welsh showsta. Mätsäri meni perinteisesti. Aluksi Sakari oli pörheänä ja uljaana ja liikkui hyvin. Loppua kohti se väsähti ja muuttui löntysteleväksi sitruunaksi, mutta kyllä se vain oli hieno. Pysyi myöskin hallinnassa, vaikka vähän hänen piti ilmoittaa olevansa ori ja muutaman kerran etukaviot saattoivat nousta maasta...Ennen omaa kehää Sakari pisti oman shownsa pystyyn, koska miten pieni poni voi jaksaa odottaa omaa vuoroaan ja siinä katsojiakin alkoi hiukan huvittaa tällainen sirkusponi...:D


Vaikka voittoa ei tullutkaan niin olen enemmän kuin iloinen siitä, että on tällainen otus jonka kanssa voi lähteä ihan huoletta yksin julkisellekin paikalle. Apukäsiä ei ollut siis mukana ja ihan hyvin sain purettua ja lastattua ponin kyytiin ja selvisimme muutenkin ihan hyvällä menestyksellä muiden hevosten joukossa.


Mätsärin jälkeen Sakari ei päätynytkään kotiin. Sakari on nyt siis lisensoitu ori ja se pääsi aloittamaan siitosuransa ja järjestettiin ensitreffit siirtotallin edustalla. Ajattelin, että Sakari ei varmasti osaa hoitaa hommiaan tai ainakin sillä menee joku ikuisuus edes lähestyä tammaa, mutta kappaskehveliä se suoriutui ihan ennätysnopeasti. Varmaan kolme minuuttia ja se oli siinä! Kenelläkään ei ehtinyt mennä hermot. Luonnonlahjakkuus selkeästi, jos näin voi sanoa... Nyt Sakari jääkin muutamaksi päiväksi kasvattajan luokse honeymoonia viettämään ja sitten se palaa takaisin kotiin. Toivotaan kovasti, että tämä tuottaisi tulosta ja ensi kesänä maailmassa olisi pieni Sakari junior!


tiistai 9. toukokuuta 2017

Kengättömälle kengät


Toivottavasti onnemme nelinkertaistuu hevosenkenkien ansiosta.

Jönssi on ollut kengättä jo lähemmäs viisi vuotta. Kun se tuli meille niin kengät eivät pysyneet jalassa ja kaviot halkeilivat. Kavioita oli myös liimattu, koska ne eivät kestäneet juoksua. Siitä alkoi kengätön elämä. Kestihän siinä aikaa, mutta kavioista tuli kovat ja kestävät. Hiukan Jönssi arkoi sorateillä, mutta onneksi oli piennar missä ratsastaa mukavasti. Viime kesänä Jönssin kaviot kuluivat aika paljon, kun liikunta lisääntyi. Ennen Jönssi on ollut suhteellisen kevyellä käytöllä, mutta nyt kun on alkanut sujua niin ollaan lisätty myös liikuntaa.

Katselin bootsejakin Jönssille, mutta aika huonosti olisi löytynyt sovitukseen niitä jotka olisin halunnut testata. En myöskään osaa vuolla kavioita, joten olisi mennyt ehkä ihan turhaksi säädöksi jos olisin halunnut hyvin istuvat töppöset. Ehkä tulevaisuudessa?

Nyt olen tullut siihen päätökseen pitkän jahkailun jälkeen, että tänä kesänä Jönssi on kengällinen. Itseasiassa torstaina Alex tulee laittamaan töppöset kuosiin. Katsotaan syksyllä, että ollaanko talvi kengättömiä vai kengällisiä. Olen aika varma, että nyt kengät pysyvät jalassa kun kavioaines on parempaa ja kengittäjä hyvä! Tarpeen vaatiessa osaan itsekin lyödä kengän kiinni vaikka ei uskoisi :D

Henkilön Valohevonen kuva.
Päivän paras naulaus ;) vaikka ottihan se melko kauan aikaa......

En ole ikinä ollut mikään kukkis, jonka mielestä hevosten pitäisi olla kengättömiä ja kuolaimettomia. Olen vain halunnut mennä hevosen ehdoilla ja jos Jönssi tulee vielä paremmaksi kengillä niin sittenhän sille ne laitetaan. Pidin kuitenkin kengättömästä elämästä ja nyt hiukan jännittää miten pärjään tämän elämää mullistavan asian kanssa. Toivon, että kenkien myötä Jönssi uskaltaa liikkua enemmän ja isommin. Laukkakin on alkanut löytyä joten toivottavasti saadaan siihenkin uutta poweria!

Eilen Jönssi oli ihan super hyvä ratsastaa. Ei edes tuntunut siltä, että ratsastaisin millään ravurinraadolla kun se vain oli niin loistava. Ratsastin aluksi käynnissä avut läpi. Väistöjä sekä vastataivutusta. Jossain vaiheessa huomasin, että sisäohjan voi heittää menemään kunhan muistaa ratsastaa kokoajan. Jönssi pysyi niin kauan kuulolla kuin vain vaadin, jos hetkeksikään unohdin niin se oli jo katselemassa maisemia...Ravissa aloitin ratsastamalla vain eteen-alas. Siitä pikkuhiljaa huomaamattomasti yritin hiukan "nostaa" turpaa maasta ja pitää takapään aktiivisesti mukana. Tehtiin myös vastataivutuksia ravissa ja mentiin muutamat maapuomit jotka olivat kaarevalla uralla.

Kun Jönssi tuntui aika hyvältä niin nostin pari kertaa laukan ympyrällä kumpaankin suuntaan. Jönssi ei kaatunut! Sillä yleensä ympyrällä menee laukka niin tunteisiin, että hyvä ettei kyljellämme pyöritä. Nyt se kuitenkin piti tasapainonsa jotenkin. Ei todellakaan siis vielä ollut mitään hallittua ja kaunista, mutta kehitystä tämäkin. Välillä huomasi, että Jönssi olisi halunnut jo laukassakin venyttää eteen-alas, mutta sitten se aina jotenkin havahtui siihen, että "Ennenkään en ole tehnyt näin, joten en tee nytkään!" Uskon vahvasti siihen kuitenkin, että ei ole enää pitkän matkan päässä että saadaan laukkassakin rentoja pätkiä.

Loppuraveille mentiin vielä pellolle ja sitten tuli se wau! Jönssi liikkui itse eteen ja vieläpä hyvin tahdikkaasti. Se ei näpertänyt suullaan ja pysyi avuilla niin kaarteissa kuin suorallakin. Se kuunteli lähes täydellisen hyvin (meidän mittakaavalla siis...) apuja ja oli niin hieno, että ihan meinasin liikuttua. Fiilistelin selässä hetken aikaa. Tältä sen pitäisi tuntua ja lähdin maastoon kävelemään loppukäynnit. 
On se vain kiva, noin niinku ex-ravuriks.

Henkilön Yonkers Boko kuva.
Kiraahvi