keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Voihan villihevoset!


En ihan oikeasti ymmärrä miten aina silloin, kun minulla olisi vapaapäivä on joko harmaa tai muuten hirveä sää. Sitten kun istun sisällä töissä niin paistaa niin ihanasti aurinko, että en kestä! Tänään aamulla innostuin kun paistoi aurinko, mutta sillä sekunnilla kun kiirehdin kameran kanssa ulos niin tuli pilvistä ja tuulista. Pilvisyys ei olisi haitannut muuta kuin kuvaamista, mutta tallilla oli vastassa vain villihevosia. Jostain syystä ratsastus ei kauheasti houkuttanut, kun näin että Jönssi kulki aivan tuulen mukana. Onneksi kamera sattui mukaan kerrankin todistamaan sitä kuinka maailman kilteimmästä hevosestani kuoriutuu hurja villihevonen, joka riekkuu kuin nuori ori.

Kaikkihan alkoi siitä, kun Sakarilla oli tylsää ja se roikkui niin kauan Jönssin loimessa, että Jönssillä paloi totaalisesti hermot. Jönssi aluksi yritti vihjailla ihan vain takasia nostelemalla, että tuo ei ole soveliasta käytöstä edes huonotapaiselta kakaralta. Sitten nousikin jo hiukan takapää ja loppujen lopuksi sitten riehuttiinkin jo ihan kunnolla.

S: Jönssijönssijönssi kato mua, kato mua, kato hei mitä mä teeeen!


Sakarilla oli tänään myös ponikoulua. Se on nyt tutustunut hiukan aisoihin. Etsin siis metsästä sopivat kepit ja niillä ollaan siedätetty Sakaria siihen, että jokin raahautuu sen perässä ja koskee kylkiin. Nyt olemme käyttäneet vain toista aisaa ja tänään olisi voinut lisätä toisenkin mukaan, mutta Sakari ei keskittynyt sitten ollenkaan. Se aina häselsi omiaan ja unohti aisan olemassa olon ja säikähti, kun yhtäkkiä jokin osuikin kylkeen tai kuului epäilyttävää ääntä. Ei siis vaikeutettu tehtävää vielä.

Muuten Sakari onkin ollut ponikoulussa erityisen fiksu ja oppivainen. Mittasimme myös sen viime maanantaina ja Sakarin säkäkorkeus oli 142cm ja lautaskorkeus 146cm. Ei siis mikään pikkuponi enää!

Jönssillä treenit ovat menneet kivasti. Ensi viikolla saadaan puomeja ja näin ollen saadaan monipuolistettua treenejä ja päästään myös hyppäämään kotona. Mä sitten pidän puomitehtävistä ja etenkin kavaleteista, koska ne on niin suurenmoisen hyvää treeniä Jönssille ja minulle. Kenties pääsisimme aloittamaan "kisakaudenkin" jo parin kuukauden sisällä :D

Jönssi on niin kaunis
Dinosauruksia vai hevosia?
puspus


ne näyttää ihan parhailta ystävyksiltä.

Olen kyllä ihan huippuiloinen siitä, että Jönssi leikkii Sakarin kanssa. Mietin aluksi, että tuleekohan Sakarista ihan kieroon kasvanut lapsi, kun sillä on vain niin paljon vanhempaa seuraa eikä kukaan sen kanssa leiki. Onneksi Jönssi ilmeisestikin on löytänyt taas sisäisen lapsensa ja on salaa ihan yhtä innoissaan kuin Sakarikin. Kyllä Oliverkin salaa leikkii noiden kanssa, mutta kun minä menen paikalle niin se seisoskelee vieressäni ja ihmettelee kuinka lapsellisia nuo kaksi ovatkaan...


Jönssi kutitti Sakaria vatsasta...

...ja Sakariahan kutitti niin että se kaatui :)

4 kommenttia: