Vaikka sää on harmaa, kolea ja jotain lumen tapaista tippuu taivaalta niin hevoset ovat selkeästi jo menossa kohti kevättä. Vielä ei tipu keneltäkään karvat, mutta pian sekin varmaan alkaa.
Oliver menee aina hiukan sekaisin keväästä. Sillä on varmaankin jo hiukan dementiaa eikä se aina muista, että ikää tulee mittariin jo 22 vuotta. Se revittelee hiukan hurjemmin kuin Sakari. Siinä saa kaikki pysyä pois alta, kun Oliver pistää töppöstä toisen eteen. Koska Oliver on myös lellitty niin se saa etuoikeutetusti käyttäytyä miten huvittaa. Onneksi Olppis on myös maailman kiltein hevonen ja vaikka se saakin tehdä mitä haluaa niin se silti käyttäytyy aika hyvin.
Kevät tekee myös Oliverista pienen diktaattorin hevoslaumassa, joka on kyllä ihan hyvä juttu. Sakari on toistaiseksi pysynyt visusti lauman alimpana eikä reteile sillä, että hän on ORI. Kerroin kyllä jo Sakarille, että turha yhtään siinä isotella. Syksyllä se on teknisesti ottaen yhtä ruuna kuin kaikki muutkin.
Kuten jo aikaisemmin mainitsinkin niin sää oli erittäin haastava valokuvaamiseen, mutta oli ihan pakko ottaa kamera esiin kun kaikki hevoset suostuivat kerrankin esittämään parastaan. En oikein tiedä olisiko pitänyt ylivalottaa kuvia hiukan, jotta niistä saisi kirkkaampia vai mitä. Oliverin kuvaaminen oli vaikeinta, koska se on tummin, Sakarin taas helpointa, koska se on vaalea, merkillinen eikä missään hervottomassa pörrökarvassa.
Piti yrittää ottaa Sakarista rakennekuvaakin, mutta eihän siitä tietenkään mitään tullut. Heti kun pääsin itse kuvasta pois niin Sakari päätti asetella jalkansa uudelleen. "Pieni" takakorkeuskin korostui mukavasti, kun Sakari peruutti takapäänsä kokoajan mäkeä ylöspäin..:D
Nyt kun kevät on vihdoin tulossa (jep...on helmikuu...) saan kaikenlaisia uusia ideoita kesää varten. Ajattelin hankkia Jönssille töppöset! Niin siis bootsit. Hevosenihan on tällä hetkellä kaikki kengättömiä, koska Oliver ei tarvitse, Jönssin kaviot murenivat kenkien kanssa pois ja Sakarillakaan asia ei ole vielä ajankohtainen. Treenaus olisi kuitenkin helpompaa, jos olisi kengät. Siis jos ne pysyisivät jalassa ja kaviot eivät hapertuisi. Päätin ratkaista ongelman ja olenkin nyt ahkerasti selaillut bootseja ja seuraavan vuolun yhteydessä varmastikin mittaan Jönssin tassut ja tilaan sille töppöset.
Pääsemme nextille levelille treeneissä, kun voimme hiukan huolettomammin mennä maastossakin pidempiä pätkiä vauhdikkaammin. Ongelma on esimerkiksi sorateillä se, että tuntuuhan sellaiset kivet jalkapohjissa inhottavilta. Siksi skippaamme sellaiset pätkät ja menemme vain sileillä teillä tai metsässä. Kentällä niitä tuskin tarvitsee ja näin ollen käyttöikäkin töppösillä lisääntyy, ei siis tarvitse ehkä ihan heti olla ostamassa uusia.
Nyt jatkan siis bootsien selailua ja yritän saada seuraavista postauksista hiukan enemmän ajatuksella tehtyjä. Piti vain julkaista muutama näistä kuvista, jotta en aivan tyystin unohda niitä...Sitten vain jotenkin päädyin selittämään bootseista...Hmm?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti