Ravihevosesta kouluratsuksi

Reilu viikko ehti taas vierähtää ihan kuin huomaamatta. Olen ollut viime viikon aikana enemmän hevosen selässä, kuin koskaan aikaisemmin. Parhaana päivänä ratsastin neljä hevosta kunnolla, hiukan oli lihakset heikkoina tuon jälkeen. Huomaa kuitenkin, että nyt kun on enemmän hevosia jolla ratsastaa niin olen myös kehittynyt enemmän, kuin ikinä ennen. Jönssikin alkaa vaikuttaa ihan eri hevoselta, kun olen voittanut pelkoni ja opetellut hieman paremmaksi.

Olen tehnyt Jönssillä nyt rentoja hölkkälenkkejä ja treenannut kentällä. SportsTracker on ollut ahkerassa käytössä, jotta pystyn tarkkailemaan, että vauhti pysyy tarpeeksi hyvänä. Jönssillä nyt siis pitää vahvistaa etenkin toista takajalkaa (en taaskaan muista, oliko se oikea vai vasen...?),  koska oikeassa kierroksessa rupeaa väsymään nopeammin, siitä alkaa turhautuminen ja pään viskely. Laukka kuitenkin sujuu paremmin oikeaan kierrokseen, mutta se saattaa johtua siitä, että minä en sitäkään vähää osaa laukata vasempaan. Nyt olen sen verran kuitenkin oppinut laukkaamaan, että saatan välillä jopa ratsuilla saada sen nostettua...

Meidän peruslenkki!

 Kentällä sujuu kokoajan paremmin ja paremmin. Jönssiä ei enää edes kiinnosta, jos joku on samaan aikaan kentällä. Ennen se sai mahdottomat kilarit, jos joku edes katsoi siihen päin. Monesti treenailut muiden ollessa paikalla meni siihen, että Jönssi vain juoksee karkuun ja kyttää muita. Kai siitä on tulossa normaali hevonen!

Viime postauksessa oli kuvia puomitreenailuista ja Jönssi loikkikin niitä aikamoisesti välillä. Eilen oli taas vuorossa kavaletteja sekä ristikoita. Meinasin pyöryä hämmennyksestä, kun ylitimme ensimmäiset ristikot...JÖNSSI EI YLIHYPÄNNYT. Se suoritti ristikkotehtävät oikeasti normaalisti ja hätäilemättä. Tehtävässä kahta lävistäjillä sijaitsevaa ristikkoa hypättiin kahdeksikkona. Aluksi pompimme vain ravissa, mutta lopulta harjoiteltiin nostamaan laukkaa ennen ristikkoja ja päästiin laukalla yli! Valitettavasti laukka tuppasi aina hyytymään kaarroksissa, kun Jönssi yrittää oikaista turhan hurjasti ja minä yritän jotenkin ratsastaa sinne minne pitikin. Edistystä kuitenkin tälläkin saralla.

Kehitys on siis vakaassa, mutta maltillisessa nousussa. Tässä välissä on siis hyvä käydä kisoissa katsomassa saadaanko ratsastettua paremmin, kuin viimeksi. Osallistuin nimittäin Playsson.net Fair Play Cupiin. 1.5. eli siis ensi sunnuntaina olemme Aulangon ratsastuskoululla leikkimässä kouluratsukkoa. Yritämme selviytyä raviohjelmasta kunnialla läpi. Tämän viikon suurin haaste on siis muistaa rata ja opetella letittämään Jönssille kestävä letti. Mikäli tällä kertaa tuomaripääty ei olisi oviaukossa, jotta Jönssin ei tarvitsisi pelätä, että vien sen maneesin lämmöstä ulos kylmyyteen...Nyt sormet ristissä, että hevoseni sekä minä osaisimme käyttäytyä asiallisesti.

Kuvista saatoitte huomata, että niissä ei ihan olekkaan Oliver ja Jönssi. Olen aika ahkerasti valokuvaillut nyt ja pääsinkin ensimmäistä kertaa kuvaamaan arabeja! Lisäksi pyörähdin koulukisoissa hoitajan/valokuvaajan roolissa. Kiirettä on pitänyt sillä ehdin myös Ypäjälle ponioripäiville ja tänään vuorossa oli koiranpentukuvausta. Kello käy aivan kamalaa vauhtia ja taas pitää rientää. Nyt suuntaan kohti tallia ja testaan Jönssille kolmipalat, jotta saan sallitut kuolaimet kisoihin, sen jälkeen peittelen hevoset karsinoihin ja toivotan hyvät yöt. Huomenna aamulla suuntaan taas vaihteeksi Ypäjälle pariksi päiväksi opiskelun merkeissä. Toivottavasti Jönssi sillä aikaa etäopiskelee kouluratsuna olemista, jotta emme aivan tunaroi kisapäivänä. Ainakin olen parhaani yrittänyt, kun lahjoin Jönssiä BOT-kinnersuojilla, jotka se saa yöksi jalkaansa...Ihan vain koska se on true-urheiluhevonen...