lauantai 13. helmikuuta 2016

Niin paljon täytyy tehdä itse tääl


Ihan mielettömän hyvä olo, kun on saanut jotain taas aikaiseksi. Olen tämän viikon aikana ollut Ypäjällä yrittäjyyskurssilla ja siellä opin, että positiivinen asenne pitää muistaa. Mikäli et ajattele iloisesti, et ole iloinen ja mikään ei suju hyvin. Minä olen päättänyt ajatella nyt kokoajan (siis ainakin melkein...) iloisesti ja lopettaa valittamisen ja tuskailun, sen seurauksena olen aivan onnellinen ja hyväntuulinen kokoajan (siis ainakin melkein...). En jaksa valittaa enää turhasta, kaikki elämässäni on oikeastaan hyvin nyt. Miksi valittaisin?


Tänään alkoikin pitkästä aikaa paistamaan aurinko ja sinistä taivastakin näkyi. Kyllä tuollainen sää teki päivän heti paljon paremmaksi. Kaikki näytti niin kauniilta ja jo aamulla oli ihanan valoisaa. Päätin olla siis tänään lauantaina töissä, ihan vain koska töissä on kivaa. Pääsin ratsastamaan taas uudella hevoisella ja tajusin, että en osaa mitään. En osannut ratsastaa edes kunnollista pääty-ympyrää. Pitkän ponnistelun jälkeen saatiin ehkä yksi hiukan kelvollinen ympyrä. Voisiko ratsastus olla vielä vähän vaikeampi laji...Todisteena muutamat erittän laadukkaat kuvat.

Eipä tässä mitään, vaikka en osaa ratsastaa. Ainakin voin yrittää oppia, kyllä tuossakin loppuvaiheilla vihdoista viimein tajusin mitä pitää tehdä, jotta saan hevosen menemään toivotulla tavalla. Toteutusta pitää vielä vähän hioa, mutta...tajusin sentään jotain...Aika kamalan vaikeaa pitää poni liikkeessä, muistaa ulko-ohja ja sisäohja, sekä pohkeet...Sitten vielä, kun saisi oikean kevennyksen, osaisi istua kauniisti eikä ratsastus näyttäisi pahemman luokan eläinrääkkäykseltä. Kyllä sitä riittää opeteltavaa...Toivottavasti en ole aivan toivoton tapaus :D




Töistä suuntasin suoraan hieromaan, siinä menikin muutama tunti kaikkineen ja kotitallilla olin vihdoinkin kuuden jälkeen. Kävin kyllä kaupan kautta, koska piti ostaa Oliverille syntymäpäivälahjaksi omenoita. Oliverilla on tänään siis syntymäpäivä ja sitä juhlistettiinkin niillä omenoilla sekä extrapurulla karsinassa, melkoiset bileet siis!

Koko päivä on ollut yhtä menoa täynnä, mutta silti olen henkisesti erittäin virkeä, fyysisesti alkaa kyllä hiukan omiakin lihaksia kolottaa. Huomenna olisi vuorossa ainakin yksi hierottava, mahdollisesti kaksi. Voisin myös yrittää ehtiä valoisan aikaan Jönssin selkään, joka kyllä taitaa olla mahdotonta. Olisi kyllä niin kiva saada kuvia pitkästä aikaa omastakin ratsastuksesta, omalla hevosella. Nyt pohjatkin taas tuntuvat oikein hyviltä, kun saatiin tätä lunta. Hetken aikaa ehdin jo pelätä, että taasko tulee taukoa treenailuihin.

Ainiin sen verran poiketaan vielä heppajutuista, että saatiin vihdoinkin varmuus siitä, että onko Macho tyttö vai poika. Vein sen steriloitavaksi ja onnekseni paljastui, että se on tyttö. Tai siis olisi vain ollut hiukan hassua, että vien kissani steriloitavaksi ja sitten se onkin poika...:D Mutta tyttö tuli!

Nyt on varmaan lopetettava tämä ajatteleminen ja alkaa harkita nukkumista...jo nyt...Kauhea väsytys!


varsat auringossa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti