Jos hevoset saisivat päättää

Paljon olisi taas kirjoitettavaa, mutta vapaa-aika on mennyt hevosten talvisäilytykseen laitossa. Hevoseni asuivat siis aikaisemmin vanhemmillani kilometrin päässä kotoani. Ostin pari vuotta sitten talon, jossa on vähän maata ja vanha navetta. Tarkoitus oli kunnostaa talo asuinkelpoiseksi ja navetta hevoskelpoiseksi. Muuttujia on ollut matkalla enemmän kuin liikaa ja näin ollen navetta ei ole vieläkään tallikelpoinen, mutta ehkäpä jo vuoden päästä.

Eilen vihdoinkin sain hevoset taas omaan pihaan.

Navetan yhteydessä on melko suuri lato. Se vaikutti täydelliseltä pihattokohteelta ja päätinkin, että jos talli ei valmistu syksyllä niin hevosillani on kotipihassa kuiva ja lämmin pihatto. Karsinat pysyvät edelleen vanhemmillani kilometrin päässä ja tarvittaessa saan ne sinne, mutta en usko, että tarvetta tulee. Nyt kerron hieman tästä projektista ja käyttökokemukset vajaan vuorokauden perusteella.

Pihatto-osuus on suunnilleen 65 neliötä eli hevosilla on reilusti tilaa hengailla sisätiloissa. Aloitin ihan vain tyhjentämällä ladon ja selvittämällä minkälainen pohja siinä on. Tyhjennettävää oli paljon. Ikivanhaa heinää ja olkea, joka oli tamppautunut kovaksi laataksi, vanhoja maanviljelykoneita, lautaa, roskaa yms. Suurinosa meni suoraan palamaan tai roskikseen. Laudoille sentään keksin hyötykäyttöä ja rakensin lautatarhan.

Pohjaksi paljastui hiekkapohja. Oikeastihan pihatossa pitäisi olla ilmeisesti betonivalu, mutta koska tuo on kuitenkin "pihatto" niin minusta kuiva hiekkapohja tuntui fiksummalta ratkaisulta. Lisäsin vielä hiekkaa itse hieman lisää ja siihen päälle purua ja olkea. Olisin voinut itse jäädä nukkumaan sinne. Niin pehmeä ja ihana pohjasta tuli.

Ajattelin aluksi, että lato ei pitäisi tuulta ollenkaan, koska seinissä on rakoja. Olen kuitenkin viettänyt siellä enemmän ja vähemmän aikaa säällä kuin säällä ja olen todennut, että muualta ei tuule kuin ovesta. Paikka on ihan kuiva ja vedoton. Ilmanvaihto toimii, paikka on todella korkea ja lato jatkuu hevosettomana vielä pitkälle ja muuttuu navetaksi toisessa päädyssä. Yläkerrassa on meidän heinät, jotka ovat parin vuoden kokemuksella pysyneet pölyttöminä ja erittäin hyvälaatuisina.

Talveksi ajattelin hankkia suikaleet oveen, koska en halua, että lunta tulee sisälle. Kummatkin ovet saa auki ja näin ollen keväällä ladon tyhjentäminen traktorilla on helppoa. Hevosille pidän vain toista ovea auki.

Tyhjennyshommia

Hiekkaa!

"Ilmainen" Lautatarha

Pitkästä trukkilavasta tuli täydellinen portti

 Ennen pääsi kulkemaan vapaasti ladon läpi, mutta koska en halua, että hevoset menevät ladon matalaan osuuteen niin siihen piti keksiä jonkinlainen portti. Varsinainen tuuri, että mieheni asensi juuri meille uutta ulko-ovea ja sen mukama tuli tuollainen pitkä trukkilava, joka sopi aukkoon täydellisesti. Laitoin sen saranoilla kiinni ja lisäsin vielä salvan, että kahlekuningas ei hivuttaudu siitä ulos. Portti aukeaa nyt pihattoon päin ja toimii loistavasti.

Pääsin porttien makuun ja tein myös tarhaan portin, josta mahtuu kulkemaan yhden hevosen kanssa. Erittäin kätevää niin ei tarvitse joka kerta nostella puomeja.

Pihattoon en ole käyttänyt periaatteessa ollenkaan rahaa. Ainoastaan kuivikkeet sekä ruuvit ovat maksaneet jotain. Löysin ladosta myös pienen ovimaton hevosille. Se meinasi olla Oliverille ja Jönssille hieman liikaa, mutta Sakarin ja ruuan rohkaisemana hekin uskalsivat kulkea ovista.
Pihaton seinät eristetään varmasti vielä jossain vaiheessa, mutta kovin suurta investointia en vielä halunnut tehdä, koska en edes tiennyt pitävätkö hevoseni tällaisesta katoksesta.

Ensimmäiset pussit purua ja paalit olkea!

Täydellistä.

 Hevoset siis muuttivat eilen iltapäivällä. Tarha on paljon pienempi kuin edellinen, mutta siellä juostiin varmasti enemmän kuin koko viime kesänä yhteensä. Kaikki painelivat hännät tötteröllä menemään ja jopa Oliver innostui leikkimään Sakarin kanssa. Sitten kun hevoset tajusivat, että ne pääsevät myös sisätiloihin niin ne juoksivat sisälle ja takaisin ulos.

Seurailin niiden touhuja sisällä ja pihaton koko vaikuttaisi hyvältä tuolle määrälle. Kaikki mahtuivat väistämään toisiaan ja hieman oli tilaa jopa leikkiä. Sulassa sovussa ne näyttivät hengailevan ja kaikki koepiehtaroivat purutkin. Sakari ja Oliver myös tekivät yhdestä nurkasta sisävessan.

Aamulla olin aivan varma, että hevoset ovat karanneet. Yö oli todella tuulinen ja sen vuoksi hevoset olivat vähän pörheinä. Hiivin latoon katsomaan ja siellähän ne nukkuivat. Sakari ihan pitkää pituuttaan oljissa ja Jönssi ja Oliver vieressä. Olen aika varma, että ne ovat nyt tyytyväisempiä kuin pitkään aikaan ja nyt niillä on vapaus valita. Olen niin onnellinen, kun hevoset ovat onnellisia.

Tänään on sopivasti ollut tuulinen ja sateinen päivä eli näen heti miten pihatto toimii käytännössä. Minulla on ollut aikaa seurailla hevosten puuhia ja suurimman osan ajasta ne ovat olleet sisätiloissa! Ovat ne käyneet ulkoilemassakin, mutta hyvä että myös sisätilat kelpaavat ja ne ovat selkeästi tajunneet pysyvänsä kuivina ja lämpiminä.

Karsinatallissa Jönssin jäljiltä karsinat ovat yleensä ihan hirveässä kunnossa, mutta pihattoa se ei ole vielä sotkenut. Plussaa siitä. Pihatto tullaan kyllä siivoamaan joka päivä, jotta siitä ei tule märkää ja inhottavaa. Vaikuttaisi siltä, että tämä on nyt suhteellisen toimiva ratkaisu. Haluan silti edelleen myös karsinatallin, koska näyttelyihin ja kisoihin lähteminen on helpompaa, kun ponin voi pestä edellisenä päivänä, laittaa sen karsinaan yöksi ja se pysyy puhtaana. Kunnollista hoito-sekä pesupaikkaa ei vielä ole, mutta ne ovat työn alla.

Vielä muutamia käytännön asioita on auki, mutta eiköhän asiat suju. Jönssin luultavasti klippaan, jotta se kuivuu treenien jälkeen ja voin käydä maneesilla ahkerasti. Kylmyydestä tuskin kukaan joutuu kärsimään sillä sijoitin hyviin lämpimiin loimiin ja näin ollen uskallan hyvillä mielillä klippailla.

Vielä pitäisi virittää lautatarhaan sähkö varmuuden vuoksi ja laittaa varustehuone järjestykseen.

  Sitten voin vain tyytyväisenä harrastaa.