Klinikkareissu

Pienestä haavasta tulikin sitten odotettua suurempi ongelma ja näin ollen tänään käytiin klinikalla kuulemassa tuomio.

Tuskailin haavan kanssa, kun se vain tuntui menevän pahemmaksi tällä viikolla. Putsasin haavaa tarkasti ja kauhukseni huomasin, että se menee luuhun asti. Yritin aamulla soitella eläinlääkäreille huonolla menestyksellä, mutta ilmeisesti kaikki mahdolliset, jotka olisivat jotain voineet haavalle tehdä olivat lomalla. Pääsin jo töihin asti ja mietin, että pakko tuo hevonen on viedä klinikalle tai saada joku nyt heti katsomaan sitä. Onneksi töissä ymmärrettiin ahdinkoni ja sain päivän vapaaksi. Soitin heti Tampereen hevosklinikalle. Siellä oli ihan täyttä, mutta eläinlääkäri suostui ottamaan meidät vastaan, mutta piti varautua odotteluun. Se ei meitä haitannut. Halusin vain selvyyden siihen miksi Jönssi ontuu noin rajusti ja onko sieltä jotain pahastikin rikki.

Lähdin siltä seisomalta ajamaan töistä kotiin, hain trailerin sekä ystäväni Paulan, joka lähti Jönssin ja minun henkiseksi tueksi. Jöpöläinen koppiin ja kohti Teivoa.

Perillä hetki odoteltiin ja eläinlääkäri katsoi haavaa. Taustatietona olin kertonut, että reilu viikon vanha haava, hevonen sulfalla, koppihoidossa ja ontuu. Ell otti asiani vakavasti ja Jönssi lähetettiin röntgeniin. Matkalla röntgenille katsottiin myös liikkeet. Käynnissä ep 0,5/5 ja ravissa 1/5. Ei paha, mutta Jönssi levittää takastaan hassusti sivulle, jotta siihen ei sattuisi niin paljon.

Röntgeniin Jönssi tietenkin rauhoitettiin. Kuvia edestä, takaa, sivulta ja vaikka mistä. Sitten takasin odottamaan. Odotettiin ultrausta sekä kuvia röntgenistä. Jännitti ihan hirveästi. Sieltä voi löytyä uusien vammojen lisäksi myös vanhoja vammoja...Mitä, jos hevoseni onkin lopullisesti rikki? Saatiin eläinlääkäriltä kommentti "pieniä muutoksia luussa". Luojankiitos lause oli eläinlääkärin suusta hyväntuulinen, joten kivi vierähti sydämeltä. Ehkä se ei olekaan niin vakavaa.

Odoteltiin vielä hetki ja päästiin ultraan. Hoitaja pesi haavan ja ajeli alueelta karvat pois. Jönssi tyytyväisenä nukkui kevyessä päiväkännissä. Ultrassa näkyi selvästi muutos. Luunpinnan pitäisi olla tasainen, Jönssin tapauksessa se oli kukkakaalihöttöä. Luukalvo oli tulehtunut. Tässä vaiheessa olin ihan kauhuissani; siis onko sen jalka murtunut? 

Tavallaan on, tavallaan ei. Luussa on vain ruhje. Esitin kysymyksen: Selviääkö Jönssi? Kuulemma selviää, hyviä uutisia siis! Sen pitäisi tulla kuntoon ihan antibiooteilla. Mikäli se ei tule kuntoon niin Jönssi pitäisi kaataa ja luunsirut pitäisi leikata. Toivon niin sydämeni pohjasta, että tähän ei tarvitsisi alkaa.

Alemmassa kuvassa on kuva Jönssin kintusta. Kuva on siis jalasta edestä ja se on siis vtj. Kuvassa vasemmalla puolella (siis tuolla puolella missä lukee SIN MED) näkyy ruhje. Se on tuossa luupallerossa (siis latinaksi sanottuna malleuksessa).

Tässä ollaan röntgenissä, hieno Mymmelilook, eikö vain?

 Ultran jälkeen eläinlääkärit pähkäilivät, että ottavatko nivelnestenäytettä, mutta tulivat siihen tulokseen, että se on tässä tapauksessa tarpeeton. Nivelessä ei ollut nestettä, hevosella ei ollut kuumetta ja ontumisen syy on melko selkeä.

Sitten vielä viimeinen osuus. Haava siistittiin ja siitä leikattiin liikalihat pois. Sain hyvät kotihoito-ohjeet ja paljon antibiootteja. Nyt pieni Jöpöläinen voi tervehtyä. Ensiviikolla käymme vielä kontrollikäynnillä, jotta näkee kuinka luu on lähtenyt paranemaan. Siihen asti Jönssi on karsinassa, syö lääkkeitä 50 tablettia päivässä, sen jalkaa putsataan ja sitä saa kävelyttää ulkona.

Yleensä hinnoista vaietaan. Mitä sitten tällainen lysti maksaa? Minulla on halpa hevonen, mutta halvankin hevosen hoitaminen maksaa ja halpakin hevonen pitää hoitaa. Se ei välttämättä ole niin halpaa.
Meidän klinikkareissu tuli kustantamaan tällä kertaa noin 450 euroa. Kuluja tulee tietenkin vielä lisää, kun käydään kontrollissa, mutta tällä hetkellä olen onnellinen, että saan pitää hevoseni ja se selvisi tästäkin hengissä. Pelkät lääkkeet maksoivat yli 200 euroa, joten itse toimenpiteet olivat suhteellisen halpoja.

Pisteet Teivoon. Kaikki meitä palvelleet hoitajat olivat supermukavia ja hauskoja. Lääkäri oli todella mukava ja otti asiamme vakavasti. Jäi sellainen tunne, että he aidosti välittivät meidän huolesta ja tekivät töitään täysillä. Vaikka oli kiire ja täyttä niin tällaiselle raukalle "hätätapaukselle" oli tilaa. Mikäli tulee tarvetta kuskailla klinikalle useamminkin niin todellakin tiedän mihin hevoseni vien. Kiitos hyvästä palvelusta <3 p="">