sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Vatsalihastreeniä


Nyt on treenailtu vatsalihaksia niin Jönssiltä kuin minultakin. Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy niin olemme löytäneet vihdoinkin juoksutusavun, joka toimii Jönssillä. Olen juoksuttanut nyt tuon naruviritelmän avulla kolme kertaa ja joka kerta Jönssi alkaa kulkemaan paremmin. Ensimmäisellä kerralla se meni hiukan hämilleen ja yritti vain juosta narua vastaan, lopetettiin heti kun se laski hiukan nenäänsä alemmaksi ja löysi jonkinlaisen tahdin itselleen. Toisella kerralla se oli aluksi hiukan hämmästynyt myöskin, mutta tajusi jutun jujun vihdoin. Tänään se hoksasi homman heti ja työskenteli mielellään koko kropan läpi. Vatsalihakset ja selkäfileet saivat taas tarkoituksen ja hevonenkin alkoi näyttää hevoselta eikä tikittävältä hirveltä.

Ostin tuon juoksutusavun ihan heräteostoksena ja ajattelin, että se on vähän turhake, mutta ei todellakaan. Ehkä paras apuohja, joka Jönssillä on ollut. En ole edes aikoihin juoksuttanut, kun sekin on ollut niin turhan tuntuista, kun Jönssi hukkaa tahdin ja kiitää vain narun päässä niin että minulla pyörii jo päässä. Nyt se selkeästi joutui hiukan keskittymään ja tekemään oikeasti töitä.


Koska motivaationi ratsastuksen suhteen on kasvussa niin halusin myös tietenkin ratsastaa. Olin kuitenkin liian laiska hakemaan satulaa, joten päädyin hiukan jumppailemaan ihan ilman satulaa. En aikaisemmin ole pystynyt istumaan metriäkään Jönssin ravissa ilman, että meinaan pudota joka toisella askeleella, mutta nyt sujuvasti ihan oikeasti tehtiin töitäkin ravissa.

Jönssi vaikutti tyytyväiseltä, ei viskonut päätä eikä heittänyt minua alas. Se kuunteli ja oli aika hyvin avuillakin. Mitään vaativaa ei todellakaan tehty. Ihan vain pyörittiin ja hyörittiin. Jönssi viime vuoden lopussa hukkasi aika usein tahdin ravissa, mutta nyt sellaisesta ei ole enää tietoakaan. Onneksi.

Edelleenkin Jönssi on aika levoton suustaan. Se on rauhoittunut paljon, eikä se esimerkiksi enää revi ohjia pois tai paina niin paljon ohjalle, että joudun kannattelemaan sitä kaikilla voimillani. Satulan kanssa se on hiukan parempi, mutta nyt ongelma hiukan korostui kun kehonhallintani ei aivan ollut täydellinen. En usko, että sillä ikinä tulee suu pysymään kiinni, kun se tekee tuota kuitenkin hyvilläkin ratsastajilla. Tuntuman kuitenkin yritän pitää mahdollisimman pehmeänä, vaikka se ei ehkä siltä näytäkään. Mielikuva hevosen suupielen silittämisestä auttaa tässä :D




 Jönssi liikkui aika kivasti, vaikka tämä oli meidän kummankin epämukavuusalueella selkeästi. Päätettiin hiukan pitää hauskaa ja kokeiltiin nostaa hurjasti jopa laukka. Ensimmäinen laukka nousi pienen alkuhämmennyksen jälkeen, Jönssin piti varmistaa, että ihanko oikeasti me nostetaan laukka ilman satulaa...Selvittiin siitä hengissä, vaikka Jönssi yritti tehdä pientä itsemurhakäännöstä. Jatkettiin ravailua, mutta Jönssi olisi halunnut vielä laukata ja se sinkosi kuin raketti matkaan. Tässä voin myöntää, että se tuli niin yllättäen että kyllä, repäisin rumasti hevosta suusta ja se näytti järkyttyneeltä, mutta tokeni tästä ja päätti, että kyllä rauhallisesti ravaaminen on parempi idea.


Lähes hallitusti laukattiin hetken aikaa.
APUAAAAA! Ei enää läheskään hallittua.
Loppuravit ravailtiin pidemmällä ohjalla. Hiukan lyhyehköt nuo ohjat ovat, joten jouduin pitämään harjasta kiinni samalla kun Jönssi roikotti turpaansa maassa. Sillä on hiukan inhottava tapa repäistä itselleen aina lisää ohjaa, vaikka ohjaa ei olisikaan enempää tarjolla. Sitten roikun sen kaulalla, jotta Jönssönen saa venytellä tarpeeksi.

Oma asentoni loppuraveissa kertoo jotain siitä kuinka rankkaa tämä oli. Olisin voinut lysähtää vain makaamaan Jönssin selkään, kun vatsalihaksia vain heikotti. Vissiin pitäisi välillä muistaa kuntoillakin...

Jönssin ratsastamisen jälkeen oli vuorossa Sakarin ponieskaria. Eilenkin ohjasajettiin sitä ja tänään se vihdoin osasi mennä ihan ilman taluttajaa. Siitä on videota instagramissa ja Yonkers Boko-facesivulla. Seuraavaksi laitetaankin Sakarille aisat ja katsotaan mitä se niistä sanoo. Pian pääsen hyvässä lykyssä oikeasti ponini kärryille! Huisia.


Loppuraveja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti